Tapaamiset

Raution Typpöjen sukutapaaminen syksyllä 12.9.2015 Typpön Majoituksessa (entinen Typpön koulu)

Tuttu talo, tuttu paikka, monesti meidät lämpimästi vastaanottanut, niin nytkin. Myös lämmin, aurinkoinen syyssää suosi tapaamista. Aloitimme päivän Liisa Ylikankaan ja Eeva Jokelan toimiessa emäntinä. Sukuseuran puheenjohtaja Marjatta Niemi toivotti kaikki tervetulleeksi Typpöön. Tapaaminen sujui kuulumisia vaihtaen, ohjelmaa esittivät Pirkko Konu ja Taimi Suvanto sekä Toivo Pigg. Yhteislauluja säesti Helena Polet. Lisäksi oli pieni tietovisailu, josta paljastui miten hyvin sukukirja tunnettiin eli oli luettu! Arvontaakin oli. Onnettarina olivat Venny ja Otso Paloranta.

Tapahtuma "venähti" syksyyn. Siinäkö syy, ettei väkeä oikein saatu liikkeelle?

Kiitos kaikille mukanaolleille!

Toivotaan sukuseuran toiminnalle uutta intoa ensi vuonna!

Olimme mukana myös Rautio-päivillä lauantaina 4.7.2015 pienellä porukalla omalla osastolla ja kirjoja ym. meni kaupaksi.

Toholammilla 6.10.2015

Sukuseuraterveisin Marjatta Niemi

----------------------------------------------------------------------------

Raution Typpöjen sukujuhla 23.8.2014

Kauan odotettu Raution Typpöjen sukuseura ry:n sukujuhla pidettiin lauantaina 23:s elokuuta 2014 Ylivieskassa Rauhanyhdistyksen tiloissa. Odotettu sikäli, että sukukirja, vuosien suuri saavutus, julkistettiin siellä. Paikalle saapui noin 300 juhlavierasta, kaukaisimmat Kanadasta asti. Näin suuret tilat olivatkin tarpeen, että kaikki mahduimme sinne.

Päivä aloitettiin lounaalla ja seurustelulla sukulaisten kesken. Sukujuhlan tervehdyssanat esitti Terhi Niemi, joka yhdessä Tiina Hernesniemen kanssa juonsi juhlan. Lauloimme yhdessä Leonard Typön sanoittamaa kaunista virttä 105: "Aurinkomme ylös nousi". Sitten oli vuoro lasten laululle, jota esittivät sisarukset Lyydia, Viena ja Milaja Timlin.

Juhlapuhujaksi olimme saaneet entisen rautiolaisen Kokkolan Ullavassa asuvan rovasti Asko Typön. Puhuja kertoi rautiolaisuudesta ja typpöläisyydestä vuosisatojen takaa huumorin sävyttämänä. Yleisö kuunteli hartaudella kuten rovastin puhetta pitääkin.

Sitten oli taas laulun vuoro, Lyydia Timlin lauloi linnusta. Yhteislauluna kajahti Synnyinmaan laulu "On maista kaikista sittenkin". Lopuksi oli vapaan sanan vuoro, jossa pääsi kertoilemaan "sukujuttuja". Kanadasta asti olivat saapuneet Alvar Alatyppön tyttäret Maija Wilson ja Paula Leach "kirjaa noutamaan". He toivat meille tervehdyksen siirtolaisen kannalta ja aikoivat kirjasta "tarkistaa" isänsä juttujen todenperäisyyttä. Myös kuulimme Raimo Ollilan sekä Sinikka Kaupin muisteluksia.

Kirjan tietojen keräämisessä ja toimittamisessa alusta asti mukana ollut Kaarina Koivula piti puheenvuoron. Vietimme hiljaisen hetken sukuseuran edesmenneen perustajajäsenen, hallituksen ensimmäisen puheenjohtajan Heikki Typön ja muiden sukuseuran poisnukkuneiden muistolle.

Loppuvirtenä virsi 341 "Kiitos sulle Jumalani". Säestäjänä toimi Jaakko Rönn kuten koko juhlan ajan. Kahvittelun, seurustelun ja kuulumisien vaihdon jälkeen oli sukukokous. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Marjatta Niemi Toholammilta, varapuheenjohtajaksi Vesa Alatyppö Himangalta. Tiedot uusista hallituksen jäsenistä sekä muut sukuseuraa koskevat henkilötiedot ovat sukuseuran nettisivuilla kohdassa "yhteystiedot".

Hallituksen esityksestä sukukokous kutsui kunniajäseniksi aktiivisesti sukukirjan tekemisessä kunnostautuneet Kaarina Koivulan ja Leena Korhosen. Jäsenmaksun määräksi hallituksen esityksestä päätettiin 15 euroa / joka kolmas vuosi. Seuraava maksu on siis v.2017.

Kokouksen jälkeen oli kirjan esittely ja julkistaminen. Ja jakaminen kirjan tilanneille, paikan päälläkin kirjaa sai ostaa. Sirpa Junttila esitteli meille mahtavan 1200-sivuisen, 3,8 kg painavan teoksen. Kirjassa on yli 30000:n suvun jäsenen tiedot alkaen suvun esi-isästä Peer Clemetsonista 1600-luvulta nykypäivään asti. Sukukirjaa täydentää CD-levyllinen upeita kuvia suvun vaiheista. Sukukirjaa tilattiin siis etukäteen paljon, mutta toistaiseksi sitä on saatavilla.

Syyskesän päivä kallistui iltapuolelle, kun juhlat oli juhlittu.

Kiitos kaikille juhlan onnistumisesta vastanneille: Ohjelman suorittajille, juhlapuhujalle, keittiöhenkilökunnalle ja järjestäjille! Kiitos Martti Kyllöselle, joka huolehti meidän rakkaista kirjoistamme siihen asti kunnes ne oli jaettu. Kiitos kaikille, jotka saavuitte juhlistamaan tilaisuutta!

Työ sukuseuran hyväksi jatkuu. Mielellään otamme vastaan uusia ideoita sukuseuran toiminnan kehittämiseen!

Toholammilla 9.10.2014

Sukuseuraterveisin Marjatta Niemi

----------------------------------------------------------------------------

SUKUJUHLATUNNELMIA

Usein kuulee sanottavan, että kun ihminen ikääntyy, hän alkaa kaivata juuriaan, nimenomaan he, jotka nuoruudessaan ovat muuttaneet kotitiloiltaan ja –kyliltään pois, esim. opiskelemaan ja siitä eteenpäin työelämään – minne elämä ketäkin on kuljettanut.

Nykyisin näkee lehdistä varsinkin kesäisin, ilmoituksia sukuseurojen kokoontumisista. Ne ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. 

Nykyinen kiireinen elämänrytmi varmaan kaipaa uutta tutustumista synnyinseutuun, kotiin ja siellä muinoin eläneisiin ihmisiin. Siihen vanhaan kotiseutuun.

Näin kävi myös minulle. Joidenkin sattumusten kautta Raution Typpö-sukuseuran sihteeri, Junttilan Sirpa Kempeleestä, ”löysi” minut. Tilanne osaltani löytyi Rantsilan hautausmaalta. Aika omituinen paikka, mutta hautausmaat ”kertovat” paljon. Sirpa oli löytänyt sieltä sattumalta Bertha ja Aleksandra (Sandra) Kuusiston haudan. Sisarukset olivat Aleksandra (os. Typpö) ja Fredrik Kuusiston lapsia. 

Kuusisto-nimi Typpö-suvun kautta selkenee lukijoille näin: Raution Typpön Aleksandra oli mummoni äiti, äitini mummo ja siis niin ollen minun isomummoni. Fredrik Kuusisto, Aleksandran puoliso, oli siis tietysti isopappani. Heidän olemassaolonsa olen tiennyt kauan ja Kuusiston suvun kanssa olen ollut tekemisissäkin. Raution Typpö nimenä on myöskin ollut tuttu, mutta yhteyksiä sukuhaaraan ei ole ollut. 

Sirpa otti minuun yhteyttä ja kertoi Ylivieskassa pidettävästä Typpöjen sukujuhlasta ja pyysi minua tulemaan paikalle. Mietin ja epäröin, koska en heti ajatellut kuuluvani Typpöjen sukuun, mutta asiaa mietittyäni totesin, että paljonkinhan noin ”mutkan kautta” siihen kuulun. 

Niinpä aurikoisena ja helteisenä lauantaina heinäkuun 23. päivänä 2011 suuntasin autoni keulan kohti Ylivieskaa. Tultuani Rauhanyhdistyksen parkkipaikalle alue oli vielä melkoisen tyhjä, olin hyvissä ajoin liikkeellä. Sisälle mentyäni en oikein tiennyt, miten siinä nyt sitten käyttäytyisin... Aloinpa sitten kädestäpitäen aulassa olevia tervehtiä ja kerroin, miten olen sukua, mutta huomasin, että eivät kaikki tainneet oikein ”päästä jyvälle” sukuselostuksestani. Paljon kuulin uusia nimiä, mutta ne vilistivät menojaan ja voinpa sanoa, että yhtäkään en muista...Saatuani nimilapun rintaani menin saliin maksamaan ruokailuni ja etsimään istumapaikkaa. Taas kerran kättelin tulijoita – ja lopulta päätin asettua aloilleni pöytään ja ruveta seurailemaan mitä tuleman pitää. 

Väkeä alkoi pikkuhiljaa kokoontua – ja tulikin paljon. Suurin yllätykseni oli, että joukossa oli paljon nuorisoa ja nuoria perheitä; vauvasta kouluikään. Pöytäseuranani oli kolme sisarusta. Jututin heitä ja ”utelin” sukutaustoista. Niistä he eivät tarkasti tienneet, mutta olivat saaneet jostakin tietää kuuluvansa ”jotakin kautta” Typpöjen sukuun ja olivat lähteneet katselemaan tunnelmaa...Kokoukseen he eivät aikoneet jäädä. Valintahan on jokaisen oma, mutta kokouksethan antavat aina kulloisenkin asian ”sisäpiiritietoa” ja järjestöllisiä asioita tutuiksi. 

Itse juhlassa oli monipuolista ohjelmaa sekä tietopuolista että viihdyttävää. Erään tyttösen laulanta oli kaunista, puhdasta ja herkkää – ilo kuunnella. Runonlausuntaa, yksinlaulua, yhteislaulua, tietoa suvun hyvin aikaisista asioista ja ajoista. Taisi olla peräti vanhat perunkirjoituspaperit, joista kuulimme mielenkiintoisen luettelon. 

Vatsat saatiin täyteen maukkaalla ja monipuolisella ruokailulla ja tietysti täytekakkukahveilla. Yhteislaulua kaipasin enemmän, olisi lukkarisuvun äänet päässeet kunnolla raikaamaan. 

Kaikenkaikkiaan päivästä jäi minulle leppoisa mieli ja kuva yhteenkuuluvaisuuden etsimisestä. Typpöjen sukuseura on vielä nuori, ensiaskeleet on otettu. Siitä kasvu alkaa ja askeleet varmistuvat – sukukirjaa odotellessa. 

Omalta osaltani toivon antoisaa ja mielenkiintoista tutustumismatkaa Typpön ja Kuusiston sukuihin. Kiitos juhlasta! 

Oulussa 15.9.2011

Tuulikki Lindberg

----------------------------------------------------------------------------

Sukutapaaminen kesällä 2010

Lämmin sää ja leppeä tuuli hellivät Raution Typpöjen sukutapaamista perjantai-iltana 30. heinäkuuta. Raution Typpön Majoituksen (entinen Typpön koulu) pihamaalle järjestettiin mukavat puitteet yhdessäololle.

Buffetpöydissä oli myynnissä monenlaista suuhunpantavaa, joista varmasti parhaimpia olivat oikeat muurinpohjalätyt. Siis ne joissa on myös ohrajauhoa. Lättymestareina olivat rautiolaiset Liisa Ylikangas ja Eeva Jokela ja paistoapuna myös Helena Pigg ja Marjatta Niemi.

Sukuseuran puheenjohtaja Heikki Typpö totesi puheessaan, että toiminta sukuseurassa on mukavaa ja hän oli tyytyväinen, että myös sukutapaaminen oli koonnut paikalle suvustaan kiinnostuneita. Sukutapaamiseen saapui kaikenikäisiä; nuorin oli alle yksi vuotias ja vanhin yli 90-vuotias.

Illan aikana pidettiin pieni esittelykierros, jossa jokainen sai kertoa itsestään ja miten kuuluu tähän sukuun. Myös sukututkimusta tekeviltä Kaarina Koivulalta ja Leena Korhoselta saattoi kysyä sukujuuristaan ja he auttoivat hahmottamaan kunkin kaukaisempia sukujuuria Typpön sukuun.

Kesäilta kului pääasiassa yhdessäolon ja seurustelun merkeissä. Iloiseksi yllätykseksi saatiin myös ohjelmaa, kun Pirkko Konu ja Taimi Suvanto esittivät hauskan kuvaelman kahden runon pohjalta. Pirkko lausui runon lehmästä, joka on Eeva Heilalan runoteoksesta Hyvä on maa ja raution murteella Seija Mustanevan runon Alttaritaulu, joka kertoo Raution kirkon alttaritaulusta. Taimi havainnollisti runoja tosi hauskalla pukeutumisellaan.

Näin vierähti heinäkuinen kesäilta Raution Typpössä esi-isiemme asuinsijoilla. Kaikille jäi varmasti mukava muisto tästä tapaamisesta.

Sirpa Junttila

----------------------------------------------------------------------------

Syyskokousterveisiä!

Sukuseuran syyskokous pidettiin 15.11.2009 Typpön Matkailun (entinen Typpön koulu) tiloissa. Liisa Ylikangas avasi syyskokouksen ja vietimme hiljaisen hetken kuluneen vuoden aikana keskuudestamme kuoleman kautta poistuneiden muistolle. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Liisa Ylikangas, sihteeriksi Sirpa Junttila ja pöytäkirjan tarkastajiksi Marjatta Niemi ja Viljo Alanko. 

Käytiin läpi viimevuoden toimintaa, josta voisi kertoa seuraavaa: Sukuseura perustettiin vuosi sitten 14.11.2008. Toimintä pyörähti käyntiin vauhdilla: sukutietoja on saatu selville jo yli 7000 ihmisen verran ja sukuseuran jäsenmäärä on yli sata. Helmikuussa teimme retken sukumessuille Seinäjoelle. Kesäkuussa avasimme kotisivut. Heinäkuussa vietimme 1. sukujuhlaa, jossa oli noin 180 henkeä koolla. Hallitus ja sukututkimustyöryhmä on kokoontunut lähes joka kuukausi. Työtä riittäisi kaikille siitä kiinnostuneille. 

Seuraavaksi hyväksyttiin toimintasuunnitelma vuosille 2010 - 2011: 

Jäsenmaksuksi v. 2010 päätettiin hallituksen ehdotuksen mukaisesti 15 Euroa / jäsen / vuosi. Jäsenille päätettiin antaa myöhemmin sopivaksi katsottu alennus sukukirjan hinnasta, jäsenyysvuosien suhteessa. Sukututkimusta ei voida tehdä ilman rahaa. Jäsenhankintaa päätettiin tehostaa erilaisten kampanjoiden avulla. 

Sukutietojen keräystä jatketaan ja työhön kutsutaan yhteyshenkilöitä eri paikkakunnilta, jotka auttavat tietojen keräilyssä.

Päätettiin perustaa sukumme valokuvien keräystoimikunta, joka käynnistää valokuvien keräilyn sukukirjan julkaisua varten.

Päätettiin osallistua sukututkimuskursseille, lähialueiden kansalaisopitoissa. 

Suoritetaan varainhankintaa tutkimustyön tekemiseksi: Järjestetään arvontoja, otetaan vastaan lahjoituksia- ja sponsoreita kirjan julkaisemiseksi, sekä kerätään eri sukuhaarojen keskuudesta tapahtumia ja tarinoita, joista julkaistaan lahjakirjaksi sopiva kirjanen. Tästä saadut varat käytetään sukukirjan julkaisemiseen. 

Sukulaisten yhteenkuuluvuutta lisätään järjestämällä pienimuotoisia sukutapaamisia eri teemojen ympärille. Näistä suunnitelmista ilmoitamme tarkemmin kotisivulla. 

Terveisin, syyskokouksen osanottajien puolesta 

Kaarina Koivula

----------------------------------------------------------------------------

Muistoja kesän 2009 sukujuhlasta

Raution Typpöjen ensimmäinen sukujuhla vietettiin Raution nuorisoseurantalolla lauantaina heinäkuun 18 päivänä 2009.
Sukujuhla kokosi paikalle lähes 200 sukuun kuuluvaa. 

Jokainen juhlaan tulija sai nimilapun rintaansa. Näin tunnistaminen oli helpompaa, sillä eiväthän kaikki sukuun kuuluvat välttämättä tunne toisiaan. 

Sukujuhlassa korostui suvun merkitys monipuolisen ohjelman siivittämänä. Juhlan alkajaisiksi laulettiin yhteislauluna Keski-Pohjanmaan laulu -maakuntalaulu. Avauspuheen piti Johannes Typpö ja toivotti juhlaväen tervetulleeksi. Juhlapuhujana oli Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön johtaja, tekniikan tohtori Keijo Nivala. Hän luonnehti mm., että juurien etsiminen on nykyajan ihmisen keskeisiä pyrkimyksiä. 

Juhlan ohjelmassa nähtiin ja kuultiin monipuolista suvun taiteellista lahjakkuutta; soittoa, laulua ja runonlausuntaa. Juhlamusiikista huolehtivat: Tapani Typpö, hanurimusiikki, Reijo Salmela, kanteleensoitto ja Marjo Rautakoski, yhteislaulujen pianosäestys. Veli-Matti Rautakoski lauloi Paimenpojan sunnuntain. Runoja esittivät Irja Rautakoski ja Eeva Heikkilä. 

Sukututkimuksesta kertoivat Kaarina Koivula, Leena Korhonen ja Sirpa Junttila. Juhlan juontajina toimivat luontevasti Tiina Hernesniemi ja Esko Alatyppö. 

Yhteislauluina laulettiin laulu “Ihme ja kumma” ja lopuksi sukumme kuuluisan virsirunoilijan Leonard Typön sanoittama virsi 105 Aurinkomme ylösnousi. 

Ohjelman ohella sukutapaaminen tarjosi tilaisuuden tavata läheisiä ja vähän etäisempiäkin sukulaisia. Uusia tuttavuuksia solmittiin ja vanhoja viriteltiin ajan tasalle. 

Sukuseuramme puheenjohtaja Heikki Typpö oli mielissään suvun ensimmäisestä sukujuhlasta. Sukuseura perustettiin marraskuussa 2008 ja juhlat järjestettiin jo kesällä 2009. Myös suvun innostuksesta kertoo se, että paikalle saapui paljon väkeä eri puolilta Suomea ja kaukaisimmat Kanadasta ja Yhdysvalloista saakka. 

Sukujuhlan ohjelmaan kuului lisäksi ruokailua, kahvittelua, arpajaisia ja tietysti ulkona otettiin yhteiskuva juhlaan osallistujista. Juhlaväki sai myös ihailla suvun harrastajataiteilijoiden maalaamia tauluja, jotka olivat esillä juhlasalin seinillä. 

Kaunis kesäinen sää suosi juhlijoita ja loi näin osaltaan mukavaa juhlatunnelmaa. Oli myös ilahduttavaa nähdä, että oltiin kiinnostuneita suvusta ja sen tutkimisesta: edustaahan suku meille pysyvyyttä tässä alati muuttuvassa maailmassa. Suku on aina olemassa, mutta tietoisuutta suvusta ei useinkaan olisi ilman sukututkimusta. Raution Typpöjen sukututkimus jatkuu ja sukuun kuuluvia “löytyy” koko ajan lisää. Tulevissa sukujuhlissa on paikalla varmasti vielä enemmän Raution Typpöjä.

Sirpa Junttila

| copyright © 2009 Raution Typpöjen Sukuseura |